Ja sateista iltapäivää lukijat.
Viikonlopun antimet summataan tässä hyvin pikaisesti kasaan osin siitä syystä että vasen olkapääni ei oikeen tykkää liiasta datailusta.
Eli torstaina hyvin sujuneiden treenien jälkeen odoteltiin viikonlopun taistelua sarjakärki Red Devilsiä vastaan.
Perjantaina perinteiset salilla käynnit ja kiropraktikko+fysioterapeutti tapaamiset ja ei muutakon bussimatkaa odottelemaan.
Lauantaina aamulla sitten puoli 8 aikaan hallille kamat kasaan ja ensimmäiselle oikeen kunnon bussireissulle. Matka Christchurchiin bussilla ottaa noin 6 tuntia joten hyvää laatuaikaa nukkumisellekkin jäi. Matka itsessään ei tarjonnut mitään suuria nähtävyyksiä jos vertaa Queenstownin tai Tekapon maisemiin, pieniä kaupunkeja tuli sillointällöin vastaan. 4 Ottelun tappioputken vuoksi koutsi oli muuttanut konseptia sen verran että pysähdyimme matkalla syömään ulos PUISTOON... saatiin sitä yhdessäolon tunnetta ja ihan hauska tapahan tuo oli rikkoa rutiineja. Perille päästyämme veimme siviilitarvikkeet motellille joka sijaitsi paikallisella Rugby-klubilla. Siinä koutsi piti jokaiselle kentälle erikseen taktiikka palaverin ja sen jälkeen bussin nokka kohti jäähallia.
Hallilla (tappioputkesta johtuen) joukkue veti täysin erillaiset alkulämmöt kuin ennen ja ei muutakuin ratalle.
Peli käynnistyi osaltamme loistavasti ja 5-5 pelissä hallitsimme kenttätapahtumia ja suomikenttä että muutkin kentät saivat luotua tukun loistavia maalipaikkoja. 7 minuuttia kun oli pelattu niin palkinto tuli, Andrei täräytti riparista sisään ja johtoluvuiksi 0-1. Erä jatkui hallinnassamme mutta sitten noin 3 minuuttia ennen erän loppua sattui meikäläistä leukaan tai tarkennettuna olkapäähän... Katkaisin vastustajan avauksen keskialueella ja luistelin hyökkäyssiniviivan yli ja heitin kiekon päätyyn kun näin vastustajan pakin ajan kohti. Kaveri vei kuitenkin taklauksen loppuun ja täräytti puhtaan taklauksen olkapäähäni. Saman tien kun taklaus osui kaaduin kivun voimasta maahan josta nousin ja luistelin vaihtoaitioon. Tiesin heti että nyt kävi ikävämmin kun kättä sai hädintuskin liikutettua. Huikkasin joukkueen managerille että nyt lähdetään suoraan sairaalaan ja niin mentiin. Ensimmäinen erä päättyi kuitenkin meidän johtaessa 0-1.
Sairaalassa sitten aloitettiin lievästi sanottuna kohtuullisista kivuistani johtuen lyömään morfiinia suoneen+ jotain muuta ainetta samaan osoitteeseen+ ilokaasua hengityselinten kautta. No semmoisella lääkityksellä lähti kivut pikkuhiljaa ja manageri totesi että olotilasta päätellen voin kohta lentää suomeen ihan omin voimin, sen verran oli kuula sekaisin. Sitten röntgeniin jossa kuvien perusteella ei olkapäästä löytynyt murtumia ja vammaksi epäiltiinkin AC-nivelen repeämistä. No siellä viihdyin muutaman tunnin jona aikana pojat olivat ottaneet näyttävän 0-3 voiton sarjakärjestä. 0-2 maalin tekijänä oli toiminut Matti, Jussin syötöstä. Kuulema suoraan syötöstä yläkulmaan, mutta tämä saattaa olla ihan legenda tarinaa kun en itse ollut näkemässä. Voitto kuitenkin nostatti omaakin mielialaa, vaikka olo kohtuullisen vahvan lääkityksen jäljiltä oli surkea ja käsi kantositeessä ei paljon tunnelmaa parantanut.
Suomalaisten tehot pelistä #23 1+0 #22 0+1 #5 1ampulli morfiinia+1ampulli muita huumeita suoneen.
Iltapalat naamariin ja nukkumaan, huomenna uusi päivä.
Sunnuntaina aamupäivästä kiertelimme katselemassa vähän kaupunkia ja täytyy sanoa että viime vuosina muutaman kovan maanjärisyksen uhriksi joutunut kaupunki oli surullinen näky.... Parakkitaloja, sortuneita rakennuksia ja alakuloisia ihmisiä. Tuntui kuin olisi ollut keskellä entistä sota-aluetta.
Pääasia kuitenkin että jäähalli oli ehyt joten Sunnuntain peli käyntiin ja meikäläinen penkin takana koutsin kanssa.
Peliä en sitten sen enempää analysoi mutta täytyy sanoa etten ikinä siis ihan ikinä ole nähnyt niin karmeaa kotiinpäin vetämistä tuomareilta. Voitolla Devils varmisti finaalipaikan ja tappio meidän joukkueelle tiesi taas lähes varmaa karsiutumista finaalista. Tuomarit olivat päättäneet että ainakin Devils siellä finaalissa pelaa ja ei siinä auttanut vaikka oma joukkue kuinka yritti kun aina sait jäähyn. Esimerkkinä toisen erän tilanne jossa Devils johti 5-3. Mike Morrison iski hyökkäyksen päätteeksi maalin, mutta tuomarit hylkäsivät sen ja antoivat meidän pelaajalle laitataklauksesta jäähyn. Kukaan ei koskaan nähnyt sitä taklausta ja kiekko oli ollut meillä viimeiset 20 sekunttia hallussa mutta peliä ei ollu missään vaiheessa vihelletty poikki. No meille jäähy ja heti perään toinen ja kaveri iski 6-3 maalin kahden miehen ylivoimalla. Tämän jälkeen vielä 6!!!!! jäähyä putkeen saman erän aikana meille ja vaikka kuinka puolueettomin silmin koitin katsoa niin ainoastaan yksi tilanne oli selkeä jäähy ja silloinkin olimme jo valmiiksi 5-3 alivoimalla. Kuitenkin erän jälkeen tilanne oli vasta 7-3 mutta peli alkoi olla pelattu. Viimeinen erä oli sitten pelailua ja loppulukemat 9-4.
Suomalaisten tehot kiikarit.
Pelin jälkeen tunnelmat olivat synkät. Tappion lisäksi mieltä painoi se että Damien Torfoun sopimus umpetui täällä ja hän palaa takaisin ranskaan ja Chris Philips lähtee myös takaisin USAan opiskelemaan.
Tippa oli linssissä suurella osalla pelaajista pelin jälkeen, enimmäkseen karvaan tappion johdosta.
Vielä meillä on kuitenkin seitinohut mahdollisuus finaaliin jos voitamme tulevana viikonloppuna sarjanjumbo Swarmin kahdesti ja muut pelaavat sopivasti ristiin, on finaalipaikka meidän. Enään se ei kuitenkaan ole omissa käsissä.
Omasta tilanteesta sen verran että olkapään AC-nivelessä on luultavasti pieni repeämä mikä nyt ei puudutuksen jälkeen varmaan pelaamista hidastaisi. Kuitenkin epäillään että solisluussakin voi olla murtunu joten huomenna mahdollisesti selviää onko ainakin meikäläisen pelit täällä pelattu. Röntgenissä kävin tänään uudestaan.
Valitettavasti en pysty jokaiselle facebook-kaverilleni kertomaan että mikä on olkapään tilanne milloinkin ja että milloin olemme tulossa kotiin (ku ei ole mitään hajua itselläkään) joten olkaa ystävällisiä ja jättäkää nämä kysymykset kysyättä ainakin minulta facebookissa. Meinaa tuo meikäläisen postilaatikko siellä päässä ruuhkaantua ja mahdollisten innokkaiden uusien potenttiaallisten Pirkkojen yhteydenottopyynnöt hukkuvat niiden alle!!!
Kiitos nam
Jojo #5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti