Arvon lukijat! Tällä kertaa blogin kirjoittaminen kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo peräpäästä tulevaa ruskeaa ainetta, että tämän kertainen blogi ei välttämättä tarjoile kovin suuria lukuelämyksiä.
Viime maanantaina olimme siis yhä vielä Queenstownissa ja sieltä kotiutuminen osoittautui yllättävän hankalaksi kun viimeinen sinä päivänä Dunediniin lähtevä bussi oli sekin myyty täyteen. Kuin ihmeen kaupalla joukkuekaverimme Cam hoiteli meille bussikyydin (joka osoittautui tilataksiksi) jolla matkasimme kotiin.
Bussista suoraan hallille ja aikalailla samoilla tulilla jäälle.
Siitä se alamäki sitten alkoi! Koko edellisviikon vihoitellut selkä jonka loukkasin jo ensimmäisellä Aucklandin reissulla ja joka sai vielä lisäosumaa Queenstownissa päätti sanoa harjoituksissa sopparin irti kesken laukaisemisen ja treenit meikäläisen osalta ohi.
Seuraavana aamuna tilanne oli entistä synkempi koska selkä oli jo siinä kunnossa että kipeää teki jo pelkkä istuminenkin. Tästä alkoikin jäätävä ralli kiropraktikolla (joka määräsi keskiviikoksi röntgeniin), fysioterapeutilla ja lääkärillä joka kesti aina perjantaihin saakka.
Tiistai-illan treeneissä pojat harjoittelivat normaalisti jäällä ja varsinkin Matti oli innoissaan kuin pikkupoika uusien Känädästä tuotujen luistimien johdosta! Itse jouduin katselemaan harjoitukset kaukalon reunalta.
Keskiviikkoaamu ja röntgeniin heti aamutuimaan. Kyllä tuli taas äitiä ikävä siinä lukiessa sairaalan pohjapiirrustusta ja sitä että mistä huoneesta se röntgen löytyy. Kyllähän se lopulta löytyi ja jotenkin ihmeen kaupalla selvisin hoitajien kiperistä kysymyksistäkin joten ei muutakuin jännittämään röntgenin tuloksia.
Pojat suorittivat normaalin punttisalin sillä aikaa kun itse tapailin lääkäriä ja kiropraktikkoa. Murtumia selästä ei onneksi löytynyt joten toiveet siitä että voin pelata vkl nousivat huomattavasti.
Torstaina taas perus kiropraktikko fysioterapeutti jne käyntejä jotka koittivat saada selkää pelikuntoon parhaimman mukaan. Pojat olivat kokopäivän järvillä luistelemassa parin tunnin ajomatkan päässä Dunedinista ja kokemus oli kuvien ja poikien ilmeiden perusteella mahtava! Kirkasta jäätä yli kilometri joten varmasti oli järvellä mukava luistella. Illan treenit taas katsojan roolissa, selkä tuntui onneksi jo hiukan paremmalta (Kipulääkitys oli kyllä kohdallaan).
Perjantaina säntäsin heti aamusta urheiluhierojalle joka sai selkää jo sen verran auki että pystyin varmistamaan pelimatkan. Loppupäivä kuluikin lähinnä aikaa tappaen ja poikien vetelän näköistä punttitreeniä seuraten!
Lauantaina aamusta aikaisin kauluspaitaa päälle ja kohti lentokenttää ja koneeseen.
Lentomatka sujui iloisesti ja Aucklandin kentältä Motellille jossa ruokailu ja suoraan hallille.Vastaan asettui West Auckland Admirals. Pelistä en rupea sen enempää analysoimaan tällä kertaa mutta varsinainen peliaika päättyi lukemin 3-3 ja pataan tuli rankkarikisassa. Eikä varmaan tarvitse kertoa mikä oli tunnetila ottelun jälkeen. Suomalaisten tehot turvalliset kiikarit koko orkesterilla.
Sunnuntaina kävimme koko joukkueella aamupäivästä vähän katsomassa länsi-Aucklandia ja siitä taas motellille syömään pastaa ja hallille. Pataan tuli jo varsinaisella peliajalla ja en muista edes lukemia! Suomalaisten ehdoton kohokohta oli kun Jussi iski heti ottelun alkuun 0-1 johtomaalin Matin syötöstä. Loppupeli olikin sitte murheellista varsinkin meidän ketjun osalta joka otti kolme maalia omiin. Viimeisen kaveri iski tyhjään rysään. Pelin jälkeen teki mieli hakata päätä seinään tappion ja ennenkaikkea omien surkeiden esitysten johdosta. Valmentaja kävi vielä pitämässä (ihan aiheesta) semmoisen kuripalautuksen leijummisen ja omaan pussiin pelaamisen johdosta koko joukkueelle että tärykalvot lepattivat vielä maanantai-aamunakin! Suomalaisten pisteet pelissä #5 0+0 #23 0+1 #22 1+0.
Viikonlopusta ja erittäin shaisse maku ja pelin jälkeisen ruokailun jälkeen nakkasin kourallisen kipulääkkeitä kitusiin ja painuin unille. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä!
Nyt kaksi seuraavaa viikonloppua meillä onkin peleistä vapaata ja jottei ennestään masentavasta blogista tulisi vallan kuollettava otankin nyt kovat keinot käyttöön ja kysyn SINULTA lukija mitä tai mistä haluaisit että kirjoittaisin seuraavassa blogissa (liittyen tietenkin reissuumme). Eli jos on jotain mieltä painavia kysymyksiä niin niitä voi laittaa minulle joko facebookissa tai kommentit kohtaan tuossa alapuolella! Parhaisiin kysymyksiin tai aihe-ideoihin vastataan ja huonoimpia ei kannata edes laittaa meille asti.
Ilolla voin myös kertoa että blogi on saavuttanut reissun aikana kohta 10tuhatta (!!!) katselukertaa joka tekee melkein tuhat viikkoa kohti joten nöyrimmät kiitokset siitä teille jotkan tämänkin tekstin jaksoitte loppuun asti lukea ja anteeksi siitä että juttua ei tällä haavaa oikeen irronnut!
Ensiviikolla lisää
Terveisin
Kiikari #5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti